perjantai 4. maaliskuuta 2011

WICKED - Fanitapaaminen


Ystäväni Luna sekoaa aina kausittain johonkin tiettyyn asiaan muutamasta viikosta jopa kuukausiin. Sillä oli aivan mieletön 'Mamma Mia! - The Movie' -kausi, joka vaihtui mukavasti Meryl Streep hypetykseksi. Sit se unohtaa ne melkein kokonaan ja onnistuu löytämään uuden jutun, johon syytää kaikki rahansa, aikansa, terveytensä ja järkensä. Omalla tavallaanhan ihan fiksua, kokee monia asioita. Mä syydän vuodesta toiseen kaikki edellämainitut ominaisuudet leffoihin. Noh, Luna on löytänyt itselleen tällä kertaa Helsingin kaupunginteatterin tarjoaman "lumoavan" musikaalin 'Wicked'.


Kaikessa vimmassaan Luna loi eräänä flunssaisena päivänä facebookiin suomalaisille aivan oman Wicked Fanclub Suomi -sivuston. Sinne se voi sitten helposti päivittää kaikkea mahdollista liittyen ja etäisestikin liittyen aiheeseen. Purkamaan välillä jopa mielipuolista innostustaan. (Sanoo herra, joka ylläpitää tällä hetkellä kahta Tarja Turunen -aiheista sivustoa.) Jäseniä alkoi ilmaantua aina vain lisää ja loppujen lopuksi musikaalin ohjannut Hans Berndtssonkin osoitti kiinnostusta ja tukea sivua kohtaan.


Kaikesta tästä hullaantuneena Luna sai kertakaikkiaan järjettömän idean: *pum pum pum pum pum* FANITAPAAMINEN!!! Mikäs siinä, pitäkööt hauskaa. Ja hänhän piti. Yhtäkkiä tapahtuma alkoi saada osallistujia, teatteri päätti tukea tapahtumaa, ohjaaja oli täysillä mukana. Mitä helvettiä?! Juttuhan alkoi levitä jo käsiin. Jatkotkin tapahtumalle. Jessus! Ja näin jälleen elämäni yksi absurdein päivä sai alkunsa.


26.2.2011

Oltiin teatterilla hyvissä ajoin ottamassa vastaan jopa 30 tapahtumaan osallistujaa. Teatteri oli järkännyt meille ilmaislahjuksina musikaalin viralliset promo-julisteet ja käsiohjelmat. Osallistujat oli vastaanotettu ja ohjaaja-Hans oli myös saapunut paikalle ja oli aika aloittaa eeppinen matka läpi Helsingin kaupunginteatterin mystisten portaikkojen, pimeitten hallien ja kylmien aulojen läpi. Kyllä, saimme tarkempaakin tarkemman kulissikierroksen itse teoksen ohjaajalta. Sen sijaan, että kertoisin teille kaikki nuo kiehtovat tarinat, joita kuulimme vaarallisen matkamme varrella, näytän muutaman kuvan. Muah!








Tapaamiseen sisältyi myös näyttelijöiden tapaamista. Yksi pääosan esittäjistä: Tuukka Leppänen tuli kierroksemme aikana tervehtimään, koska ei ehtisi esityksen jälkeen meitä tapaamaan. Sil oli jotkut häät. Tämän jälkeen siirryimme nautiskelemaan teatterin tarjoamia alkoholittomia, teeman mukaisia, vihreitä drinkkejä. Vastaus teille, jotka olette miettineet, miltä se maistuu... Vastaus: erittäin makealta. (Liiankin paikka paikoin.) Samalla saimme kuulla lisää tarinoita Hansilta musikaalin ja myös kirjan synnystä.


Tämän ilottelun jälkeen olikin aika siirtyä katsomaan itse esitystä. Mulla kävi helvetin hyvä tuuri paikan suhteen, sillä ohjaajalla sattui olemaan lippu mun viereeni. Kuulema ohjaa esityksenä juuri siitä. Olen teoksen nähnyt kolmesti ja paikka jossa istuin, oli ehdottomasti paras koko elämyksen saavuttamiseksi. Esitys oli loistava muutenkin, paljon improvisointia ja sekoilua mahtui mukaan. Ja tietysti, kun paikalla olivat die hard -fanit, niin voitte kuvitella yleisön energian ja metelin. Kuulema paras yleisö koskaan. Tietysti! Minä olin siellä. Jooh, jatketaas...



Esityksen jälkeen päänäyttelijät Maria Ylipää sekä Anna-Maija Tuokko tulivat tapaamaan meitä ja jakelemaan läjän nimmareita sekä valokuvia ja kiittelivät kovasti Lunan (Riikan) panostusta, sekä tietysti meitä muita osallistujia. Olivat enemmän otettuja ja innoissaan selvästi kuin fanit itse. Muutama meistä täysi-ikäisistä ja ohjaaja-Hans siirtyikin siitä läheiseen ravintola/baari Toveriin vetämään päänsä täyteen. No ei sentään, Hans joi kokista ja mä söin täytettyä kanalettua. Sellainen ilta oli lyhykäisesti kerrottuna.


Käsiohjelma sisältää kannen (Maria Ylipää, Hans Berndtsson) nimmareiden lisäksi kahdenkymmenen muun teoksen tekijän nimmaria. (mm. Anna-Maija Tuokko, Vuokko Hovatta, Heikki Sankari, Eero Saarinen, Saara Aalto)

1 kommentti: